keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Minecraft Edu - Viherlaakson ensimmäinen kyläkokous

Ei ole järjestäytynyttä yhteiskuntaa ilman kokouksia. Niinpä pidimme ensimmäisen Minecraft-kylämme kyläkokouksen. Olin laatinut kokoukselle ihan asiallisen asialistan, joka sisälsi mm. kylän nimestä päättämisen ja kylätalohankkeen käynnistämisen.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin luokan kokenein, monet Nuorten edustajiston kokoukset käynyt oppilas. Ope esitti itseään sihteeriksi ja tuli valituksi. Esitysten tekemistä ja kannattamista harjoiteltiin päätettäessä kylän nimestä. Kun kannatettuja esityksiä saatiin kaksi, käytiin kädennostoäänestys, jossa Viherlaakso voitti selvästi. Päätöksen jälkeen eräs oppilas käytti painokkaan puheenvuoron, että kaikkien tulisi nimen mukaisesti vaalia vihreyttä kylässä.

Asialistalla oli myös kylätalohankkeen käynnistäminen. Menettelytavaksi sovittiin, että käynnistetään suunnittelukilpailu. Ruutupaperille laadittavat suunnitelmat sovittiin palautettavaksi opettajalle 14.3. mennessä. Kilpailun voittanut työ päätettiin toteuttaa yhdessä ja voittajille palkinnoksi jakaa kaksikymmentä rautaharkkoa. Kylätaloon tulevista toiminnoista keskusteltiin kauan. Ideoita oli niin paljon, että niitä jouduttiin karsimaan ja jättämään tuleviin projekteihin.

Päätettiin, että kylätalossa tulisi olla:

  • aloitehuone, jonka seinille kyläläiset voivat kiinnittää kyltteihin kirjoitettuja alotteita kyläkokouksia varten,
  • materiaalinäyttely, johon kerätään palikat kaikista mahdollisista pelin aineista ja niiden nimet,
  • askarteluhuone, jossa on askartelupenkkejä, reseptiseinä ja sulatusuuneja.
Mielenkiintoinen tilanne syntyi, kun kokouksen muiden asioiden kohdassa eräs oppilas kysyi, voisiko tonttien aitoja purkaa, että voisi rakentaa laajemmalle. Kun katseet kääntyivät opeen, heitin pallon takaisin ja kysyin, mitä mieltä muut ovat. Eräs oppilas pyysi puheenvuoron ja ilmaisi mielipiteenään, että tontteja ei saisi ilman lupaa laajentaa. Perusteluksi hän esitti, että näin rakentaminen pysyisi hallinnassa eikä naapurusten välille syntyisi riitoja. Loistavaa! Järjestäytyneen yhteiskunnan perusjalka on laskettu! Ja he tekivät sen itse!

tiistai 28. helmikuuta 2012

Minecraft Edu - kylänrakentaminen käyntiin

Valmistelin oppilaita varten alkeellisen "asemakaavan", johon rajasin tontit aidoilla. Pelihahmojen "syntumispiste" on kuvan vasemmassa alakulmassa. Alkupisteen lähellä on infotaulu, jossa toivotetaan tervetulleeksi kylään ja kehotetaan varaamaan itselleen tontti sekä merkitsemään sen kyltillä, joita löytyy viereisestä arkusta.

Tietokoneiden vähäisen määrän vuoksi oppilaat joutuvat vuorottelemaan pelaamisessa. Satsasin aloitukseen järjestämällä sekä viides- että kuudesluokkalaisille omat tunnit kylään ja sen ympäristöön tutustumiseen. Pian alkoikin asumuksia syntyä. Jatkossa on tarkoitus käyttää tunti silloin tällöin kylän rakentamiseen. Lisäksi oppilaat voivat ostaa tamarkoilla oppitunneilta aikaa pelaamiseen. 

Mielenkiintoinen haaste on saada lapset toimimaan toivotulla tavalla peliympäristössä. Hehän ovat tottuneet toimimaan peliypäristöissä tavalla, jossa toimintaa rajoittaa peliohjelman asettamat rajoitukset. Minecraft on ympäristö, jossa monenlainen kaoottinen toiminta on mahdollista. Onneksi palautettakin tulee: pari poikaa sai huomata hahmonsa kuolevan, kun erehtyivät lyömään vastaan kävelevää sutta!

Turhaa ei ole tarkoitus toimintaa rajoittaa, mutta jonkinlainen järjestäytynyt yhdyskunta on tavoitteena. Huomenaamuna pidämme ensimmäisen "kylätoimikunnan" kokouksen luokassa. Asialistalla on ainakin kylän nimestä päättäminen ja ehkä jonkin rakennusprojektin suunnittelukilpailun aloittaminen. Myöhemmin lisää... 

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Minecraft Edu - tutustumisoppitunti

Järjestin tämän päivän päätteeksi kaksoistunnin verran aikaa oppilaiden tutustuttamiseen Minecraft Eduun. Vain kaksi luokkani oppilasta oli aiemmin pelannut Minecraftia. Aloitin esittelemällä pelin oppilaille pintapuolisesti luokassa heijastaen pelin kuvan luokan taululle. Oppilaat olivat alusta asti hyvin kiinnostuneita ja esittivät aktiivisesti kysymyksiä.

Luokassani on älytauluun liitettynä yksi oppilaskoneiden verkkoon liitetty PC. Tätä konetta on tarkoitus käyttää Minecraft Edu - classroomin palvelinkoneena. Luokkahuoneeni yhteydessä on paljeovella erotettu tietokoneluokka, jossa on tällä hetkellä neljä PC:tä, joihin olen pelin asentanut ilman serveriominaisuuksia.

Pintapuolisen maisemakatsauksen ja puukirveen valmistusesimerkin jälkeen kerroin lähiverkkoa hyödyntävän moninpelijärjestelmän periaatteen. Kerroin myös, että kukin esiintyy pelissä omalla nimellään ja pelissä vallitsee samat säännöt kuin normaalissakin elämässä, joten esim. toisen peliomaisuuden luvaton ottaminen on varkaus josta seuraa vähintään pelikieltoa. Oppilaani näyttivät asian hyvin ymmärtävän. Nähtäväksi jää, miten käytännössä.

Esittelyn ja lyhyen keskustelun jälkeen jaoin kymmenen läsnä ollutta oppilasta neljään ryhmään, joten jokaista tietokonluokan konetta kohti tuli 2-3 oppilasta. Aiemmin pelannet oppilaat lupasivat toimia omissa ryhmissään asiantuntijoina ja antaa muiden kokeilla enemmän. Käynnistin pelipaketin mukana tulleen tutustumismaailman serveriin ja kirjauduin itse opettajana peliin.

Pian kohtasimmekin tutoriaalin aloitushallissa. Tehtäväksi annoin (tehtävätyökalulla) kulkea nuolin opastettu reitti läpi. Oppilaita ei tarvinnut kahdesti käskeä, vaan kaikki lähtivät oitis matkaan. Itse kuljin omalla hahmollani viimeisen ryhmän hahmon perässä ja näytin muutaman kerran reittiä.

Oppilaat kulkivat hyvin tottuneen tuntuisesti tutoriaalin lävitse ja viimeiseen rakenteluhalliin saavuttaessa korostin tehtävänannolla hallin tarkoitusta eli valmiiden "patsaiden" kopioimista rakentamalla viereiselle alustalle.

Ainoa ongelmallinen kohta koettiin, kun oppilaiden olisi pitänyt rakentaa, mutta se ei onnistunutkaan. Palvelimelta huomasin, että rakentamisen esto oli päällä, joten poistin sen. Sen jälkeen rakentaminen ja kaivaminen sujui osalta vähän turhankin hyvin, kun yksi ryhmä kaivautui maan uumeniin. Siirtyilin tunnin aikana tarpeen tullen ryhmän luokse open siirtymistoiminnolla, joka on erittäin kätevä ja tarpeellinen ominaisuus. Käytin myös luoksekutsua mm. pelastaessani yhden ryhmän maan pinnalle.

Lopputunnista kokeilimme myös terveys/nälkä ominaisuutta, jonka kytkin päälle palvelimelta. Kun eräältä koneelta alkoi kuulua hätähuutoja nälän yllätettyä, annoin kaikille leivän, jolla selvittiinkin tunnin loppuun.

Varsinainen työskentely on tarkoitus aloittaa kaupunginrakennusprojektina, jota varten on jo esivalmisteltu maailma valmisteilla. Sitä ennen on kuitenkin poissa olleet neljä oppilasta perehdytettävä peliin. Vapaaehtoisia perehdyttäjiä ei tarvinnut kauaa kysellä.

Hieno ja innostava kokemus! Tätä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Kiitos MinecraftEdu-team!

maanantai 20. helmikuuta 2012

Minecraft Edu - prologi

Minecraft on Mojang AB:n markkinoille tuoma rakentelupeli, joka sisältää monipuolista rakennetun ympäristön mallinnusta. Pelin Edu-versio Minecraft Edu - classroom on beetatestausvaiheessa, mutta erittäin mielenkiintoinen opettajan työkaluineen. Tänään asentelin ohjelmaa koulumme koneille. Viiteen koneeseen softa istahti moitteettomasti. Kolmen näytönohjain on ohjelman mukaan liian vanhanaikainen.

Kun sopiva hetki koittaa, perehdytän oppilaani Minecraftin maailmaan. Perehdyttämistä varten ohjelma sisältää tarkoitukseen rakennetun "maailman", jossa esitellään pelin perusominaisuudet. Tarkoitus olisi käyttää peliä sekä oppilaiden motivaattorina että oppimisympäristönä, jossa ainakin yhdyskuntarakentamiesen perusteita voi mainiosti harjoitella. Uskoisinpa, että innostusta löytyy...

Toivon mukaan saatte lukea kokemuksistamme tästä blogista lähiaikoina. Kommenttejanne ja kysymyksiänne olisi mukava lukea ja lupaan vastatakin jotain, jos joku kysyy jotain. :)

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Mitä, jos hallitus onkin tosissaan?


Hallituksen nimeämän kuntauudistustyöryhmän esitys pölähti viime viikolla kuntiin. Esitystä ja erityisesti sen esitystapaa on monella suulla ja näppäimistöllä kritisoitu. Onhan se ennenkuulumatonta Suomessa, että tämän suuruusluokan asiasta avataan keskustelua tähän tyyliin, piirtämällä valmiin näköinen kuntakartta kansalaisten ällisteltäväksi.

Mutta mitä, jos hallitus onkin tosissaan kuntauudistustouhunsa kanssa? Pääministeri Kataisen mukaan hallitus toteuttaa kaavailemansa liitokset, jos kunnilla ei itsellään ole esittää parempaa ratkaisua kuntapalvelujen turvaamiseksi. (Katainen Ykkösen aamu-tv:ssä)

Pääministerin sana on otettava vakavasti. On aloitettava tarmokas pohdinta tuon paremman vaihtoehdon aikaansaamiseksi. Koillismaalla se tarkoittaa esim. sen pohtimista, millä ehdoilla Taivalkoski ja Posio voisivat liittyä osaksi Kuusamoa tai sen, mitä todellisia vaihtoehtoja hallituksen piirtämälle Koillismaan kuntakartalle on olemassa. Emme voi laskea kovin paljoa sen varaan, että enemmistöhallitus hylkää hallitusohjelmansa ja kaatuu.

Puolenkymmentä vuotta sitten Koillismaalla selvitettiin kuntien liittymistä yhteen. Silloin neuvotellut ehdot eivät Taivalkoskelle ja Posiolle kelvanneet. Itse olin mukana päättämässä, että Taivalkoski jatkaa itsenäisenä kuntana. Tuolle päätökselle oli hyvät perusteet olemassa. Nyt nuo selvityspaperit olisi syytä kaivaa esille ja miettiä oikein porukalla, millaiset ehdot olisivat hyväksyttävissä. Kaupungintaloa ei kannattane Kuusamosta lähteä siirtämään, mutta sen sisällä tehdään paljon myös sellaista työtä, joka voitaisiin yhtä hyvin tehdä Taivalkoskella tai Posiolla.

Jos hallituksen työryhmän karttapiirros toteutuu, suurin uhka ei liity peruspalvelujen (opetus ja terveydenhuolto) välittömään heikkenemiseen pienemmissä pitäjissä, vaan reuna-alueiksi jäävien alueiden elinkeinoelämän kehittämisen pysähtymiseen. Keskittämisen ideologian yksi keskeisimmistä teeseistä on satsata voimavaroja sinne, missä välittömät vaikutukset ovat nopeimmin nähtävissä. Koillismaan tapauksessa ne menisivät Kuusamoon, jos ei toisin sovita. Elinkeinojen näivettymisestä seuraa ajan myötä väistämättä myös peruspalvelujen pakeneminen tuntien taivalten taakse. Millaisella sopimuksella voitaisiin taata, että Taivalkosken ja Posion alueiden vahvuudet saisivat tarvittavat kehittämisresurssit siinä tilanteessa, että ne olisivat osa suurempaa kuntaa?

Näihin ja lukuisiin muihin vaikeisiin kysymyksiin tulisi löytää nyt vastauksia. Hallitus on esityksellään heittämässä raskasta palloa kunnille. Ja jos kunnissa ei oteta sitä kopiksi, voi seuraukset olla tuhoisat. Pahinta on olla tekemättä mitään ja vain odottaa parempia aikoja - ja hallituksia.

lauantai 11. helmikuuta 2012

Entinen liitutaulun käyttäjä

Käytin ennen työssäni paljon liitutaulua. Opettamaansa asiaa oli mukava havainnollistaa jollain pienellä piirroksella tai kirjoittaa taululle sana tai lause, kun halusi erityisesti painottaa jotain. Nyt on liitutaulun käyttö jäänyt vähemmälle.

Sain vuorovaikutteisen SmartBoard-taulun luokkaani vuoden 2011 alussa. Sen jälkeen olen liitutaulua tarvinnut vain sähkökatkojen sattuessa ja silloin se onkin erinomaisen kätevä. Älytaulu on siis normaalissa luokkatyössä korvannut edeltäjänsä täysin. Liitutaulun lisäksi kun sillä voi näyttää kuvia tietokoneelta, käyttää yhdessä oppilaiden kanssa erilaisia tietokoneohjelmia ja sille tekemäni piirrokset ja tekstin voi kätevästi tallentaa koneelle ja tulostaa esim. poissaolleille oppilaille. Dokumenttikameran kanssa taulu mahdollistaa esim. kirjan kuvien näppäämisen taululle jatkokäsittelyä varten.

Kyllä älytaulu on tätä päivää ja tulisi kuulua jokaisen luokkahuoneen perusvarusteisiin. Meidän koulussamme kolmessa viidestä luokkatilasta on sellainen. Olisi kehittävää vaihtaa ajatuksia älytaulun käytöstä muiden opettajien kanssa.

Aiheeseen liittyvä kirjoitus muualla: http://opetusjateknologia.blogspot.com/2012/02/kasitekartta-kosketustaululla.html

Tamarkka - luokan oma rahayksikkö


Joitakin vuosia sitten minulla oli 5-6. yhdysluokka, jossa oli useita huonosti keskittyviä ja käyttäytyviä oppilaita. Koin monesti, että huomioni kääntyy heihin ja liian usein hyvin käyttäytyvät ja tunnollisesti työskentelevät oppilaat jäävät ilman ansaitsemaansa positiivista huomiota. Tähän tarpeeseen sain eräältä opettajalta hyvän idean luokan omasta rahayksiköstä, joka ristittiin tamarkaksi (Taivalkosken markka).

Tamarkka on rahaa, jota oppilaat voivat ansaita erilaisilla ennalta sovituilla tavoilla. Tamarkoilla he voivat ostaa sovittuja asioita luokan seinällä olevan hinnaston mukaan. Ansaintatapoja ovat esim. hyvät koenumerot (10-alkuisesta 4 tam, 9-alkuisesta 3 tam, numeron paremmasta kuin oma lukuaineiden ka. 2 tam), jutut verkkolehteen, kirjoitelma yli 20 sanaa pidempi kuin minimi, Kertokoe-kertotauluohjelma jne. Joskus tamarkkoja voi olla palkintoina esim. pingisturnauksessa tai yllättäen, kun joku kunnostautuu jossakin asiassa.

Tamarkoilla voi omassa luokassa tehdä ostoksia hinnaston mukaan. Esim. opettajan tuolin vuokraaminen tunniksi maksaa 4 tam ja koko päiväksi 8 tam. Suosittua on ostaa parin kanssa vapaatunti, jolloin saa muiden opiskellessa olla luokan tietokoneella. Tämä on mahdollista, kun pari maksaa yhteensä 12 tamarkkaa. Muita ostettavia asioita ovat esim. kynä tunniksi tai omaksi, kirjoitelma tekstaamalla, läksyunohdus anteeksi, istumapaikan vaihto tunniksi, päiväksi tai koko kuukaudeksi.

Käytössämme on open kuvalla  varustettu seteli (vrt. valtion päämies), johon merkitään käyttöön otettaessa omistajan nimi. Setelissä on viivat summalle ja open allekirjoitukselle. Kun oppilas ansaitsee rahaa, ope lisää summan entiseen setelin saldoon ja vahvistaa allekirjoituksella. Maksettaessa ope vähentää ja allekirjoitaa.

Tamarkasta on tullut osa luokan elämää ja merkittävä toiminnan motivoija. Systeemi mahdollistaa joustavan palkitsemisen erilaisissa arkisissa tilanteissa. Osa oppilaista on omaksunut säästämislinjan toisten kuluttaessa ansaitsemansa tamarkat saman tien. Lukuvuoden lopussa olen käynyt kaupasta kasan lakupötköjä ja suklaapatukoita ja olemme järjestäneet luokassa tamarkkahuutokaupan.

Bloggaamaan

Ajatus blogin perustamisesta opettajan työhön ja opettajana oppimiseen liittyen on kypsynyt mielessäni kauan. Blogin perustamiselle näen kaksi perussyytä:  Ensinnäkin koen, että olen työssäni saanut oivalluksia, jotka ovat myönteisesti vaikuttaneet luokkani toimintaan ja samalla lisänneet oman työni mielekkyyttä. Miksi en kertoisi niistä muille? Toiseksi jakamalla ideoita ja hyviksi koettuja käytäntöjä haluan altistua kritiikille, rakentavalle palautteelle, joka auttaa kehittämään käytäntöjä edelleen ja kehittymään opettajana.

Kokemukseni perusteella kollegiaalisella vuorovaikutuksella on suuri merkitys työn mielekkyydelle varsinkin,  kun kyseessä on niin itsenäinen työ kuin opettajan työ on. Avaamalla ovia ja ikunoita muille tulla sisään ja kurkistella haluan olla edistämässä tätä vuoropuhelua.

Tervetuloa seuraan!

***

Viimeisen "potkaisun" blogin perustamiseen sain törmätessäni pakotila-blogiin. Bloggaaja jakaa idean vanhempaintuokioiden koollekutsumisesta Doodle-palvelun avulla. Kiitos vinkistä!